Lyonin-reissu

Vaihteikkaan Lyonin-reissun jälkeen olen jälleen palannut Pariisiin. Matka oli kiva!

Torstaina menin siis aamulla pariksi tunniksi kouluun, tein nimittäin sen historiankokeen. Kovin vaikea se ei ollut, mutta Versailles'n sopimuksen (en ole ihan varma noista suomenkielisistä nimistä, ranskaksi Traîté de Versailles) laatimispäivämäärää en muistanut. Samapa tuo, minulla nimittäin on enää kolme viikkoa (!) koulua jäljellä. Laitoimme nimittäin Suomen STS:n asialle, joten saan kuin saankin lopettaa kouluni hieman aikaisemmin. Myönnettäköön, että tätä koulua ei tule ikävä.

Puolen päivän jälkeen suuntasin siis Pariisin Gare de Lyon -asemalle junaani etsimään. Tämä oli siis kaiken kaikkiaan toinen junallamatkustuskertani Ranskassa ja ensimmäinen kerta yksin, joten lähdin asemalle aika lailla etukäteen. Löysin kuitenkin junani ongelmitta, pas de problèmes! Paikkalippuni oli vieläpä ensimmäiseen luokkaan; ilman vaihto- ja palautusoikeutta lipun sai kaikkein halvimmalla sinne. Eron kakkosluokkaan huomasi etenkin penkkien ja jalkatilan koossa...

Perillä Lyonissa tapasin monta entuudestaan tuttua ja tuntematonta vaihtaria sekä kaksi STS:n edustajaa, Sarahin ja Mauden. Illalla ohjelmassa oli vielä nuorisohostelliin asettumisen jälkeen keilausta. Asuin samassa huoneessa toisen suomalaisen, kahden sveitsiläisen, uusiseelantilaisen ja kanadalaisen kanssa, meillä meni varsin mukavasti, vaikkei nuorisohostellin laatua voinutkaan taivaisiin ylistää (sängyissä ei voinut liikahtaakaan, jos ei halunnut herättää nitinällä kaikkia muita, suihkusta tuli noin kolmen sekunnin verran vettä kerrallaan, vessojen siisteystaso oli vähän kyseenalainen, huoneesta löytyi jos jonkinmoista ötökkää...), mutta näkymä ulkoterassilta oli kerrassaan mainio, emmekä me viipyneen hostellissa kuin kahden yön verran. Meidän huoneessamme kaikki myös nukkuivat yöllä, mitä ei voi sanoa kaikista muista... Puhelimeni kanssa minulla oli myös pieni ongelma, sillä jostain syystä laturini ei toiminut hostellissa. Onneksi olin ollut kaukaa viisas ja ottanut mukaan kakkospuhelimenani (Suomi-puhelimenani täällä) toimivat ikivanhan Nokian, joka kestäisi luultavasti ydinpomminkin. Kovin muodikas se ei tietystikään ollut, mutta täysin toimiva soittamiseen ja viestien lähettämiseen.

"Parveke"

Keilaamasta

Me kaikki

Minä erään suopean kanadalaisen kuvaamana

 

Lauantaina lähdimme aamusta vanhaan Lyoniin, jossa meillä oli hetki vapaata kiertelyaikaa ennen miniatyyri- ja elokuvatarpeistomuseota. Tuo museo oli tosi hauska tapaus, minä tykkäsin siitä kovasti mutta tiedän kyllä, että monen vaihtarin mielestä museokäynti oli ajanhaaskausta... Päiväruokailu hoitui piknikin muodossa Tête d'Or -puistossa, jossa siestan jälkeen surffailimme pienellä lammella polkuveneillä. Iltasella meillä oli taas vapaa-aikaa, jolloin seurueemme kanadalaiset ja amerikkalaiset löysivät pienen puodin, missä oli myynnissä kaikenmoisia rapakon takaa löytyviä elintarvikkeita (Dr Pepper, Reese's ja Pop Tarts herättivät ihastuneita huudahduksia...). Illalla ennen hostelliin lähtemistä STS tarjosi meille vielä jäätelöannokset – tosin illalla rupesi olemaan vähän jo viileä jäätelön syömiselle.

Sunnuntaina ohjelmassa ei ollut paljonkaan järjestettyä tekemistä. Aamulla kirjauduttamme hostellista ulos piipahdimme roomalaisten aikaisessa amfiteatterissa, mutta sen jälkeen meillä olikin vapaa-aikaa kaupoissa kiertelemiselle. H&M tuntui olevan monen suosikki... Itse yritän vältellä liiallista sieltä ostelua, sillä H&M:ään pääsee Rovaniemelläkin. Juna-asemalle lähdimme varsin varhain, sillä ensimmäiset lähtivät junilla jo ennen neljää. Minulla oli siis edessä 2,5 tunnin odottelu...

Ennen junaan lähtöä seurasi vielä pieni vastoinkäyminen: eräs ruotsalainen tyttö nimittäin erehtyi repuista ja otti minun STS-reppuni omansa sijasta (reput siis olivat samannäköiset). Voinette arvata minun fiilikseni siinä vaiheessa, kun huomasin reppuni hävinneen... Onni onnettomuudessa oli sentään se, että lompakkoni, junalippuni yms. olivat käsilaukussani, joka sentään oli vielä tallella. Illalla soittelimme kyseisen ruotsalaisen kanssa ja loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä hänen perheestään ilmeisesti joku tulee ensi keskiviikkona käymään Pariisissa ihan muista syistä, mutta hän voi tuoda reppuni silloin. Melkoisen soitto- ja tekstiviestirumban ehdin eilisiltana kuitenkin käydä läpi!

Viikonlopun kommunikointi hoitui lähinnä epämääräisellä englannin ja ranskan sekoituksella, joten kun isäntäperheen kanssa piti taas vaihtaa ihan oikeaan ranskaan, niin hetken aikaa piti järjestellä ajatuksia. Oli kuitenkin jännä huomata, miten helppoa ranskan puhuminen nykyään on, ja kuinka paljon minä oikeasti olen sitä oppinut! Monet muutkin näyttivät myös tekevän samaa kuin minä, eli vaihtavan lennosta ranskasta englantiin ja toisin päin.

Tänään suomalaisen äitienpäivän kunniaksi (Ranskassa sitä vietetään 29.5.) annoin Blandinelle äitienpäiväkortin, hän oli erittäin ilahtunut! Omalle äidillekin pitäisi saada se kortti postitettua, heh... Mutta ehkä me voimme viettää äitienpäivää sitten ranskalaisen kalenterin mukaan! ;)

Näillä sitä ajeltiin!