Fiilikset ovat tänään olleet hieman lopun alku -tunnelmissa, näin tänään nimittäin Hannaa luultavasti viimeistä kertaa täällä Ranskassa, hän lähtee Suomeen jo ensi lauantaina. Vietimme siis viimeisen yhteisen Pariisi-iltapäivän!
Tämä Hannan lähtö havahdutti minutkin siihen, että yksi jakso minun elämästäni alkaa hiljalleen lähestyä loppuaan. Vaikka aikaa minulla onkin jäljellä vielä kolmen viikon verran, vanhempieni tulo reilun viikon päästä (!) tavallaan silti katkaisee vuoteni jo hieman ennen kotiintuloa. Koulussakin opettajat ovat jo varmistelleet lähtöpäivääni – koulupäiviä minulla on jäljellä enää seitsemän! Niihin päiviin mahtuu kylläkin vielä neljä suurta koetta, voi kun kiva... Muuten fiilikset ovat olleet varsin hyvät, yritän nauttia näistä loppuajoista parhaani mukaan.
Tämä kappale sisältää tyttöilyä: olen nimittäin huomannut hieman pariisilaistuneeni, ei tämä yhdeksän kuukauden täällä oleilu ihan ilman seurauksia ole sujunut. Korollisia kenkiä minulla on nykyään pari paria enemmän kuin lähtiessä, kuten myös huulipunia. Tänään minun oli tarkoitus käydä ostamassa vain uusi meikkivoide, mutta myyjä sai minulle myytyä myös huulipunan sekä rajauskynän... sainpahan kokeilumeikin samalla, näytti tosi kivalta! Meikkien ostaminen on vähän turhankin helppoa, kun joku työntää sopivan väriset putelit valmiiksi käteen. Mutta mun uusi huulipunani on ihana, taidan vielä käydä ostamassa sen poskipunan...
Ristiriitaisesti lähdön lähestyessä minulla on nyt ollut koulussa kaveririntamalla mukavampaa kuin aikoihin, mikä johtunee tästä viimeikin melko sujuvasta ranskan kielestä. Olen nimittäin viime aikoina pyörinyt paljon muidenkin seurassa kuin niiden ensimmäisten kaverieni, mikä on tuntunut varsin mukavalta. Eivät ne luokkalaiseni edelleenkään minulle mitään sydänystäviä ole, mutta kyllä heidän seurassaan ihan hyvin jo viihtyy kouluaikana.
Viime maanantaina kävin myös viimeisen kerran täällä uimahallissa. Liikaa siellä oli edelleenkin porukkaa minun makuuni, joten mummojen seassa joutui pujottelemaan... meille taviksille oli nimittäin vain pari rataa, muut oli varattu uimakoululaisille. Sanottakoon, että viihdyn suomalaisessa uimahallissa paljon paremmin – siellä on yleensä sentään vähän enemmän tilaa, ja halli on auki enemmän kuin pari tuntia illassa.
Tällä hetkellä minulla on ihan hyvä fiilis. On mukavaa, että kotiinlähtö on jo lähellä, mutta minulla on vielä aikaa nauttia Pariisista vähän aikaa. Pariisi oikeasti on ihana kaupunki, minkä muistin taas tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti