Joulun odotusta

Kulutin tänään iltapäivällä aikaani niinkin hyödylliseen tekemiseen kuin joulukalenterien etsimiseen netistä. Ne auttoivat pääsemään joulukuiseen tunnelmaan, sitä kun ei minulla täällä vielä kovasti ole ollut. Suklaajoulukalenterinkin kävin tänään ostamassa. Ikäähän minulla on siis melkein 18 vuotta...

Alkuviikkoon ei kuulu mitään ihmeellisempää. Olen käynyt koulussa ja parannellut flunssaani, joka alkaa onneksi olla jo ohitse, tällä kertaa selvisin vain muutaman päivän niiskuttamisella. Ilmat ovat tällä viikolla olleet talvisia, pakkasta on ollut parin asteen verran ja etenkin maanantaiaamuna maisema oli ihanan luminen.

Ranskalaisia taloja ei kuitenkaan selvästi ole tehty talvea varten. Ikkunoiden lähettyvillä on kylmä ja niistä vetää! Patteritkin vaikuttavat tosi pieniltä niihin suomalaisiin kunnollisiin pattereihin verrattuna. Minulla onkin nykyään sisällä aina villasukat ja fleecetakki päällä... Nyt on sentään lämmin, sillä naputtelen tätä tekstiä keittiön pöydän ääressä kylki kiinni patterissa.

Tiiistaina koulupäiväni lyheni kahdella tunnilla, sillä liikuntatuntia ei ollut. Ainakaan tämä ranskalaiskoulu ei tunne sijaisia, sillä oppituntien sisältö on vain opettajasta kiinni, ja jos opettaja ei ole paikalla, tuntiakaan ei pidetä. Ei sillä, että minua haittaisivat nämä ylimääräiset vapaatunnit, mutta näille ranskalaisille, joiden pitäisi varmaan oikeasti jotain oppiakin, tällainen järjestely ei oikein palvele tarkoitustaan.

Koulussa en ole muutenkaan mitenkään erityisen ”hyvä” oppilas, ja monet tunnit kuluvatkin minun osaltani kaikkeen muuhun kuin opetuksen seuraamiseen; englannin tunnit ovat ainoita, joilla teen kaiken kuten muutkin. Esimerkiksi tänään ranskan tunnilla opetuksen seuraamisen sijaan kirjoittelin kirjeitä Suomeen ja pläräsin sanakirjastani kiinnostavia sanoja ja ilmauksia. Minua vain turhauttavat nämä oppitunnit, ja varsinkin, kun en voi tehdä mukana vaikka yrittäisinkin. Opetettavia asioitakaan en voi yrittää opiskella edes itsekseni, sillä suurin osa opettajista vain sanelee kaikki muistiinpanot, oppikirjoja ei pahemmin käytetä.

Tänään keskiviikkona hoidin joululahja-asiat loppuun ja kävin tukemassa Ranskan postilaitosta joululahjapakettien lähettämisen merkeissä. Sainpahan kuitenkin ne lähetettyä ja vieläpä ihan kohtuulliseen aikaan. Voin kertoa kaikista hienoista joululahjaideoistani, mutta vasta joulun jälkeen, sillä lahjojeni saajat lukevat tätä blogia. Sen verran voin jo sanoa, että kaikenlaisia ranskalaisia erikoisuuksia kotiin päin on tulossa.

Joulu luultavasti on minulle vaikeaa aikaa täällä, kuten monet vaihtarit kertovat. Kuuntelin tänään suomalaisia joululauluja ja koti-ikävä meinasi iskeä. Olen jouluihminen ja joulu on lempijuhlani vuodessa, joten osasin kyllä odottaakin koti-ikävää, mutta eihän se silti kivalta tunnu. Minusta joulua on ihana odottaa, laittaa paljon joulukoristeita (jouluvalot!), tehdä paljon jouluruokaa (yleensä jouluaaton vastaisena yönä...) sekä se hillittömän iso perinteinen piparitaikina, joten täällä ollessa minusta ei ollenkaan tunnu, että on jo joulukuun alku. Pitäisi tietysti muistaa, että ensi vuonna olen taas kotona Suomessa ja saan viettää suomalaisen jouluni ja ärsyyntyä markettien joululauluista ja syödä ihan liikaa niitä Maraboun keltaisessa rasiassa olevia suklaakonvehteja ja että pitäisi nauttia tästä uudesta kokemuksesta, mutta helpompaa on sanoa kuin toteuttaa.