Viikonlopun saldo: taantuminen viisivuotiaan tasolle ja ihan liikaa suklaakakkuja

Tällä kertaa lähettelen Disney Landin vierailun jälkeisiä terveisiä. Eilinen oli oikein mukava päivä koleasta säästä huolimatta!

Yritän vakiinnuttaa blogipäivitykseni kahteen kertaan viikossa, joten lisää kuulumisia voi odotella ihannetapauksissa aina keskiviikkoisin ja sunnuntaisin (täytyy vain tähän väliin huomauttaa, että ensi viikon jälkeen alkava syysloma voi sotkea hienot aikatauluni...).

Loppuviikko on sujunut varsin vuoristoratamaisia mielialanvaihteluja seuraten. Inhoan olla tällainen tuuliviiri, kun kotona Suomessa olen tosi tasainen ja peruspositiivinen ihminen. Täällä pienikin vastoinkäyminen voi pilata koko päivän... Mutta niinhän sitä sanotaan, että vaihto-oppilasvuosi sisältää sekä loistavia että karmeita päiviä, ja sen olen kyllä huomannut! Suurin mielialanlaskijani on edelleen koulu, josta saan nauttia kuutena päivänä viikossa. Välillä on kouluaikana tullut laskettua myös jäljelläolevaa aikaa (8 kk) ja koulun osuutta siitä (6 kk – puolentoista- sekä kahden viikon lomat syksyllä, jouluna ja kahdesti keväällä ovat niitä harvoja asioita, joista koulussa tykkään).

Perjantaina hauskuutin luokkakavereitani harjoittelemalla ranskan ääntämistä. Varsinkin kurkku-r on hankala sanoa, mutta sekin alkaa pikkuhiljaa sujua. Olen tähän mennessä treenannut sanoilla verdâtre (vihertävä) ja propre (puhdas). Hyvän tunnelmani ranskan tunnilla kuitenkin latisti luokanvalvojani ilmoitus, että ensi viikolla sekä heti loman jälkeen olisi odotettavissa kaksi teatterikäyntiä. Minä oikeasti tykkään teatterista ja aion täälläkin käydä jossain vaiheessa, mutta inhoan kaikkea pakollisuutta. Lisäksi teatterikäynnit ovat tosi myöhään, ja pidän kynsin hampain kiinni yöunistani ihan oman mielialanikin vuoksi. Väsyneenä olen kuulemma varsin kärttyistä seuraa... Puhuinkin asiasta luokanvalvojalleni. Pitkällisen puheen kuunneltuani sain kuin sainkin luvan jäädä näiltä teatterikäynneiltä pois. Teatteri- sekä muuta aktiviteettia on kuitenkin luvassa valtavasti myös jatkossa, sillä opiskelen (”opiskelen”) kirjallisuuslinjalla. Luulen, että opettaja vähän hämmästyi sitä, että tulin edes kysymään, sillä täällä kuilu opettajien ja oppilaiden välillä on kuitenkin kohtuullisen iso ajoittaisesta keskinäisestä pilailusta huolimatta.

Tämä viikonloppu onkin ollut ensimmäinen oikea viikonloppu sitten tänne saavuttuani (tarkoittaen siis sitä, että minulla on sekä lauantai että sunnuntai vapaata). Eilen ohjelmassa oli se kauan odotettu Pariisin Disney Landin vierailu. Lähdimmekin aamuvarhaisella Hannan, alueen toisen suomalaisen, kanssa seikkailemaan RER-junilla kohti Marnie-de-Vallee - Chessyn asemaa. Onni oli puolellamme; kaikki junat kulkivat ja onnistuimme vaihtamaan oikeisiin juniin. Ei sillä, Pariisin julkisilla liikennevälineillä on helppo kulkea. SNCF:llä (Ranskan VR) on kuitenkin parhaillaan menossa jonkinmoinen lakko, joten kaikki kauempaa tulleet vaihto-oppilaat eivät olleet yhtä onnekkaita kuin me junien löytämisessä. STS:n työntekijät selvittelivätkin koko päivän tulo- ja paluujunia kauempana asuville...

Disney Villagen edustalla tapasimme paljon muita STS-oppilaita sekä muutaman STS:n edustajan. Päivän aikana kommunikointi hoitui ranska-englanti-suomi-sekamelskalla, joten illalla oli varsin pöllämystynyt olo! Ranskaksi kommunikointikin alkaa pikku hiljaa sujua, vaikka lauserakenteet ja pöljät aikamuodot vetävätkin kielen usein solmuun. Disney Landissä haluan ehdottomasti käydä uudestaankin, sillä päivässä ei ehdi kovinkaan paljon ja Disney Studios jäi vielä kokonaan käymättä. Ehdimme kuitenkin pyörähtää useammassa huvipuistolaitteessa ja kierrellä vähän kauppoja. Viisivuotias minäni olisi pökertynyt onnesta sen prinsessapukukaupan nähdessään... Mukaan kaupoista tarttuivat iso kasa törkeän kalliita postikortteja (tämän vuoden jälkeen voin luultavasti koristella tapetoida huoneeni seinät ostamillani postikorteilla), Mikki-siluetilla koristeltu ”viinilasi” (Ranskassahan tässä ollaan) sekä Mikki & Minni -joulukoriste (perhettäni vähemmän tunteville tiedoksi, että meillä on tapana ostaa joulukoristeita aina matkoilla ollessamme).

Ruokailun aikana minua huvitti se, että saimme syödäksemme hampurilaiset, täällä gourmet-ruoan luvatussa maassa... Hampurilaiset olivat kuitenkin hyvänmakuisia jopa minun mielestäni, vaikka en yleensä niistä tykkääkään. Jälkiruokana ollut suklaakakku oli sekin varsin makoisa.

Lähtiessämme seikkailemaan takaisin Pariisia kohti Hannan kanssa emme olleet yhtä onnekkaita kuin aamulla. Ensimmäinen junamatka hoitui ongelmitta Châtelet les Halles -asemalle asti, josta lähtien jouduimmekin vähän improvisoimaan. Julkisen liikenteen on-off-lakko sekoitti paluusuunnitelmamme, mutta pääsimme lopulta eri metrolinjoja pitkin seikkailemalla kotikulmille. Itse jouduin tallustelemaan kotiin Monoprixin (paikallinen Anttila) kautta, sillä puheaikani päätti loppua Disney Landissä juuri kriittisellä hetkellä. Illalla jouduinkin muutaman kerran yrittämään lisäpuheajan lataamista, sillä kaikki ohjeistukset olivat tietysti ranskaksi... Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, ja minulla on taas puheaikaa kuukauden verran.

Sunnuntait ovat tähän mennessä olleet varsin leppoisia päiviä ilman suurempia etukäteissuunnitelmia. Tänään suunnittelin lähteväni seikkailemaan Pariisin keskustaan, jos ei parempia suunnitelmia ilmaannu, siellä kun saa aikansa vierähtämään koska tahansa. Olen selaillut viime päivät hostperheeltäni saamaani Pariisin matkaopasta ja tutustunut kaikenlaisiin nähtävyyksiin. Niitähän täällä riittää!

Lounaan päätimme juuri minun ja hostäitini leipomiin täydellisiin suklaamuffinssi/-kakkuleivonnaisiin. Nams <3