Näperrän tänään pienen blogitekstin, sillä huomenna alkaa viikon netittömyyteni. Lähden isäntäperheeni mukana Lyonin lähettyville maaseudulle näiden mökille. Saapa nähdä, käyvätkö minun ja ranskalaisten arviot "mökistä" yksiin...
Näissä mielialanvaihteluissa on sellainen hyvä puoli, että lisääntyneiden huonojen mielialojen vastapainoksi hyvät päivät ovat todellakin hyviä päiviä. Aamiaisella avasin hillopurkin pahaa-aavistamattomana ja laitoin hilloa patongilleni (hillo leivän päällä on hyvää ajoittain, mutten ymmärrä, miten nämä voivat popsia sitä joka aamu...). Sehän olikin luumuhilloa, joten minulla oli aamulla ihan jouluinen olo!
Iltapäivällä meillä oli normaalien tuntien sijaan kahden tunnin teatteriharjoitukset "En attendant Godot" -näytelmäkatkelmien parissa. Minähän en tiennyt, että katkelma piti osata täksi päiväksi... Yllätin itsenikin opettelemalla oman osuuteni noin vartissa. Sain isot aplodit ja kehuja osuuteni jälkeen, nyt on hyvä olo! Luokkani menee tänään myös katsomaan tuota näytelmää, mutta minä luistin siitä vaihto-oppilaan oikeudellani. Ranskalaisparat joutuvat väsäämään vielä huomiseksi jonkilaista runoanalyysiä, olivat siitä aika näreissään.
Ranskan kieli alkaa sujua jo selvästi paremmin. Lukemistonani on tällä hetkellä iso pino sarjakuvia, mm. Tinttiä sekä Asterixia ja Obelixia. Kielen ymmärtämisessä ja puhumisessa on huonoja ja hyviä päiviä, mutta alan jo oppia siihen, että arkeni täällä on ranskankielistä.
Huomioita:
- Hanavesi on aika pahan makuista. Ruokapöydässä onkin aina sellainen suodattimella varustettu vesikannu, siitä otettu vesi on paljon parempaa.
- Liikenteessä näkee paljon sellaisia pikkuautoja. Minunkin isäntäperheelläni on kaksi autoa; sellainen normaalikokoinen sekä miniauto. Miniautoa käytetään lähdettäessä esim. Pariisin keskustaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti