Tänne saapumisesta tuli eilen kuluneeksi viikko. Kokonaisuudessaan asiat ovat sujuneet ihan mukavasti, tosin sunnuntaina syysflunssa meinasi jo kaataa petiin. Vieläkin vähän niiskututtaa, mutta paranemaan päin! Pahimmassa niiskutusvaiheessa tuli jo vähän koti-ikäväkin, kun oli kurja olo...
Tykkään isäntäperheestäni täällä tosi paljon. Myös asumisympäristö on mukava, sillä isäntäperheelläni on kaksi huoneistoa samassa kerroksessa ja minulla on pienempi niistä lähes kokonaan itselläni. Täällä ei kuitenkaan hirveästi ehdi olemaan, sillä koulupäivät kestävät pahimmillaan klo 17.35:een asti! Myös lauantaina on koulua. Ugh.
Epämieluisana yllätyksenä tulikin koululpäivien pituus ja määrä. Tiesin kyllä jo etukäteen, että lauantaisinkin on koulua, mutta täällä sen vasta todella tajuaa... Keskiviikko ja lauantai ovat kuitenkin onneksi lyhyitä päiviä. Minulla on myös paljon hyppäreitä ja kaikki päivät eivät ole puoli kuuteen. Lukio täällä ("lycée") muistuttaa ehkä enemmän suomalaista yläastetta kuin lukiota, sillä kaikkea valvotaan tosi tarkasti. Yhden liikuntatunnin saaminen vapaaksi nuhan takia oli sekin vähän isompi operaatio. Koulussa pitää olla joka päivä mukana "Carnet de liason", (suomeksi suunnilleen "yhteydenpitovihko"), johon merkitään kaikki myöhästymiset, poissaolot, tottelemattomuudet yms. Oppitunnit ovat aika tylsiä (varsinkin kun ymmärrän aika vähän...), sillä yleensä opettaja vain sanelee ja oppilaat kirjoittavat.
Vaihto-oppilastoiminta ei taida olla kovin tunnettua Ranskassa. Minäkin joudun koulussa sanomaan, että olen ulkomaalainen oppilas, kun esittelen itseni. Minulta myös kysyttiin, että tulinko tänne yksin. Nuorison puhumaa kieltä on tosi vaikea ymmärtää, koska se on ihan erilaista kuin kirjoitettu ranska ja sitä puhutaan tosi nopeasti!
**
Huomioita:
- Kierrättämistä ei täällä tunneta, kaikki vain samaan roskikseen...
- Koulussa oppilaat jättävät hirveästi ruokaa lautaselle.
- Liikennevalot ovat vain "suuntaviivoja" (kuten hostäitini kertoi minulle), niitä eivät noudata jalankulkijat eivätkä autot kovin säntillisesti.
- Täällä maksetaan paljon shekeillä. Suomessa niitä ei ole käytetty varmaan kahteenkymmeneen vuoteen... Ylipäätään hirveän monet asiat hoituvat kotona Suomessa netissä, mutta täällä käytetään vanhempia keinoja.
- Leipää lämitään aina käsin. Ei saa olla kovinkaan bakteerikammoinen jos haluaa syödä ranskalaista leipää! Mutta hyvää se silti on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti