"Je suis une étudiante etrangere, je ne parle pas français bien"

Ensimmäinen koulupäivä on nyt takana. Kokonaisuudessaan olen yllättynyt kuinka sujuvasti sekin meni, minulla kun on pahana tapana kehitellä kaikenlaisia kauhuskenaarioita...

Aamulla herätys oli siis Ihan Liian Aikaisin ja ripeästi suoritettujen aamutoimien ja hostäidin flunssankarkoitusteen jälkeen lähdin kävelemään hostäidin mukana kohti juna-asemaa. Koululle pääsee sekä junalla että bussilla, tosin tykkään junasta enemmän vaikka pysäkille onkin vähän enemmän matkaa. Koululle ei todellisuudessa ole kuin muutama kilometri, mutta siihen pitää varata silti aikaa noin 45 min (kävelyineen). Suurkaupungissa asumisen ihanuuksia...

Koulussa joku oli sotkenut minun etu- ja sukunimeni keskenään, joten tuntien alussa jouduin aina selittelmään, että miten päin nimeni oikeasti ovatkaan... Ensimmäinen tunti oli ranskaa. Oppitunnit ovat täällä 55 minuutin mittaisia ja osa tunneista on tuplatunteja, joten maanantai-aamun kunniaksi rääkkäsinkin sitten aivojani kaksi tuntia ranskankielisen runoanalyysin parissa. Asiaa olisi tietysti auttanut se, että olisin ymmärtänyt runoista jotakin... Tähän mennessä joka paikassa toiminut Gummeruksen pieni keltainen sanakirjakin joutui taipumaan ranskankielisen klassikkorunouden edessä. Runot ovat ilmeisesti täällä in, koska minun pitäisi hommata itselleni joku 90 klassikkorunon kokoelmakin (onneksi saan sen hostperheeltäni). Lisäksi lukemistoon kuuluu pino ranskankielistä klassikkokirjallisuutta, hostäidin mukaan se voi olla vähän turhan vaativaa minun kielitaidolleni...

Seuraavana oli vuorossa historiaa. Täällä on koulussa kahdenlaista historiaa, HiGeo (liittyy maantieteeseen) ja HiEu (jota minun ei ilmeisesti tarvitse opiskella, en tiedä mitä siellä on). Opettajan puheesta tajusin aika vähän (aihe saattoi liipata teollista vallankumousta), mutta se asia tuli selväksi, että kaikki asiat käsitellään ranskalaisesta näkökulmasta. Maailmanhistoria ohoi...? Historiaakin oli tuplatunti. Tässä vaiheessa minulla alkoi jo olla kiljuva nälkä, mutta vielä oli tunti saksaa ennen ruokailua!

Saksantunti oli koulupäivän kokemusistani epämukavin. Opettaja ei saanut kuria luokkaan, tajusin puheesta vielä vähemmän kuin muilla tunneilla (ranska-saksa-sekoitus on vielä karmeampaa yrittää ymmärtää kuin ihan tavallinen ranska) ja aiheet muutenkin menivät onnellisesti ohi korvien. Ei siitä sen enempää.

Minulle päivän viimeinen tunti oli englantia (ranskalaisparat joutuivat olemaan vielä kaksi tuntia koulussa). Englanninopettaja oli erittäin mukava vanhempi nainen. Yksi uusista tuttavuuksistani koulussa sanoi ennen tuntia, että opettaja on tosi kiva. Olihan hän, mutta Suomessa minulla on ollut samankaltaisia tunteja aika paljon... Englanninopettaja oli paljon epämuodollisempi kuin muut opettajat. Aiheet tunnilla olivat tosi yksinkertaisia, kysymyslauseita ja passiivin muodostamista. Ranskalaisnuoriso ei todellakaan puhu hyvää englantia! Oli kuitenkin ihanaa vain istua tunti paikoillaan ja oikeasti ymmärtää kaikki puhuttu! Tällaisen tunteen tietää vain, jos on kokenut, kuinka raskasta on koko ajan yrittää ymmärtää ihan arkipäiväisiäkin asioita.

 ***

Huomioita:

- Koulussa on tosi tarkkaa, millaiselle paperille kirjoittaa. Sain hostperheeltäni pinkan "koulupaperia" ja kansion, jossa niitä pitää säilyttää.

- Koulussa kaikki kirjoittavat mustekynällä. Tuntuu kummalliselta näin suomalaisena.